Uusi yritys murheenkryynimekosta

Varmaan ainakin osa lukijoistani muistaa murheenkryynimekon. Tuskailin kyseisen mekon muotolaskosten ja päärmeiden kanssa taannoin oikein kunnolla! Malli kuitenkin on osoittautunut käytössä Muruselle todella mieluiseksi, joten päätin tehdä uuden mekon samalla kaavalla päiväkodin joulujuhliin.

Kankaaksi valitsin tällä kertaa Lillestoffin Bloombird-trikoon. Edellinen mekko oli ommeltu interlock-trikoosta, joka oli ehkä turhan pehmeää niihin muotolaskoksiin. Singletrikoo kuitenkin osoittautui riittävän napakaksi laskoksiin.

Kaava on Lime Lemon -mekko Ottobresta 1/2014, koko 86cm. Mainittakoon, että se aiempi mekkokin koossa 74cm on edelleen käytössä - ei enää mekkona vaan tunikana. Eli pitkäikäisestä vaatteesta on kyse.

Prinsessoja ja pinkkiä värimaailmaa

Näistä ompeluista on jo jonkin verran aikaa, mutta esittelen ne siitä huolimatta. Molemmat onnistuivat mielestäni aika mukavasti.

Huomasin jossain vaiheessa loppusyksystä, että Murunen oli venähtänyt pituutta niin, että suurin osa vaatekaapin sisällöstä oli jäänyt hihoistaan lyhyiksi. Niinpä tilanne piti korjata ompelemalla uutta tilalle. Lopputuloksena oli kaksi samalla kaavalla ommeltua tunikaa, tosin eivät tunikat ihan samanlaiset ole. Kettutunikaan päätin tehdä savupiippukauluksen ja pidennetyt hiharesorit antamaan ilmettä.

Tällä kertaa valitsin tunikan kaavan vähän vanhemmasta Ottobresta, muistaakseni vuodelta 2007 tai 2008. Enkä tietenkään huomannut mitata kaavaa ennen kankaiden leikkuuta. Malli osoittautuikin tosi leveäksi, kuten kuulemma noissa vanhemmissa Ottobre-lehdissä usein on. Niinpä alkuperäinen ajatus ja lopputulos poikkesivat jonkin verran toisistaan. Murunen kuitenkin tykästyi molempiin, ilmeisesti väljä malli tuntuu kivalta päällä.

Prinsessatunikan kangas on löytö Facebookin Kangashamstereista ja kettutunikan pinkit trikoot ovat molemmat Noshilta, raitaresori Käpyseltä.

Joululahjaompeluita osa 2

Tässä näytillä toinen erä Muruselle pukinkonttiin ompelemistani vaatteista. Kaksi peruspaitaa trikoosta. Krokotiilipaidan kankaat ovat Noshilta ja vaaleankeltaisen paidan kangas taas on Sampsukasta jo ajat sitten tilattu. Kumpikin paita sopii kivasti yhteen niin ikään joululahjaksi tekemieni velourhousujen kanssa. Kaava on sama peruspaidan kaava Ottobresta kuin kirsikkapaidassakin, koko 92cm. Oli hauska huomata joulun jälkeen seuraamistani blogeista ja Facebookin ompeluryhmistä, että monella muulla oli ollut täsmälleen sama idea krokotiilikuosin ja raidan yhdistämisestä.

Ompelin myös Darling Husbandille paidan joululahjaksi. Mieheni on pitkä, hoikka ja pitkäkäsivartinen, joten istuvien valmisvaatteiden löytäminen tuottaa joskus tuskaa - etenkin, jos on pitkähihaisesta vaatteesta kyse. Niinpä ompelin hänelle pitkähihaisen t-paidan mittojen mukaan. Otin paidan kaavan hänelle hyvin istuvasta tavallisesta t-paidasta ja mittasin hihan pituuden eräästä toisesta paidasta. Pääntien tein v-aukkoiseksi ja huolittelin sen sisävaralla. Kangas on Käpyseltä Herra Hirsi -trikoota. Ihanan pehmeää päällä! Harmittelin, että kangas on myyty loppuun - olisin nimittäin tehnyt tästä itselleni mekon. Kuosi sopii hyvin aikuisen miehen käyttöön.

Puolukanpunaista piristystä

 

Heti postauksen alkuun pahoittelut todella huonosta kuvanlaadusta! Olen vain niin innoissani tästä viimeisimmästä tekeleestäni, etten malttanut odottaa enää postaamisen kanssa.

Ehdin loppiaisena pitkästä aikaa ompelemaan jotain myös itselleni kaikkien joululahjaväkertelyjen jälkeen. Kangas oli poltellut minua kaapissa siitä lähtien, kun sen postista hain. Olisin halunnut ehtiä tehdä tämän jo jouluksi, mutta ajanpuutteen takia en millään ehtinyt. Eilen illalla sain mekon viimeisteltyä ja tänään se on jo töissä päällä.

Idea oli aika selvä heti alusta lähtien: halusin tehdä itselleni pitkähihaisen trikoomekon, joka menisi nyt mahaa kasvattaessa, mutta kävisi käyttöön myös sen jälkeen, kun maha on kadonnut. Kaapissani oli entuudestaan jo yksi nämä kriteerit täyttävä ostettu trikoomekko, joten otin siitä vähän mallia kaavojen piirtämiseen.

En kuitenkaan halunnut toista ihan samanlaista mekkoa, joten levensin ja pidensin hihoja. Lisäksi laitoin hihansuihin kuminauhat, jotta sain niihin kivan rypytyksen. Kaulus muuttui trikookanttauksella tehdystä savupiippukaulukseen, jota varten levensin pääntietä jonkin verran. Helma sai myös muutaman sentin lisää pituutta.

Kangas on ihanaa luomulaatuista puuvillatrikoota Pehemiältä ja Majapuulta. Kangas on mukavan pehmeää päällä ja helppoa ommella. Luulenkin, että tästä mekosta tulee yksi suosikeistani. Malli on siitä kiva, että se toimii myös vyön kanssa - sitten joskus, kun tämä maha on kadonnut. Ja eihän tästä pirteästä puolukanpunaisesta väristä voi olla tykkäämättä!

Vauvalahja vastasyntyneelle

Tämä ompelus on jo muutaman kuukauden takainen. Sisareni sai esikoisensa juuri kesän helteiden alla ja toiveena vauvalahjaksi oli pehmuste äitiyspakkauksen laatikkoon. Niinpä ompelin eräänä hellepäivänä tällaisen.

Olimme suurimman osan kesästä mökillä ja minulla ei tietenkään ollut mahdollisuutta sovittaa pehmustetta suoraan laatikkoon. Mitatkin jouduin ottamaan Kelan sivuilta suoraan ja kun sitten valmista pehmustetta sovitettiin paikoilleen, totesimme, että Kelan sivuilla annetut mitat ovat laatikon sisä- ei ulkomitat. Ulkopuolen kangas siis jäi liian lyhyeksi, mutta onneksi sisäpuoli pehmusteineen sentään oli oikean kokoinen.

Pehmusteen tekeminen oli aika helppo homma. Leikkasin kankaasta ja levyvanusta sisäpuolelle palaset Kelan sivujen mukaan aika tarkkaan. Levyvanun leikkasin yhtenä palasena. En jättänyt juurikaan saumanvaroja, koska ajattelin, että sisäosa saa olla vähän pienempi kuin laatikko ja oletus oli tosiaan, että sivuilla puhuttiin laatikon ulkomitoista. Ulkopuolelle tulevaan osaan leikkasin sentin saumanvarat ja lisäksi tein kulmiin sisäosan kankaasta kolmion muotoiset kiilat, jotta päällypuoli asettuisi siististi paikoilleen laatikon päälle. Kiilan leveys alareunasta on n. 18cm ja leikkasin kiilat tasasivuisen kolmion muotoon.

Itse ompeleminen oli nopea homma. Kasasin ensiksi sisäpuolen kangasosat, kiinnitin siihen levyvanupehmusteen, sitten ulkopuolen ja lopuksi yhdistin molemmat.

Lopputuloksesta tuli ihan kiva siihen nähden, että melkein pilasin kankaat jo ennen ompelua. Ulkopuolen kangas nimittäin värjäytyi esipesussa ensin punaiseksi ja sitten, kun laitoin sen uudelleen pesuun tahranpoistoaineen ja värinkeruuliinan kanssa, muun pyykin seassa oli jotain tummanruskeaa, joka värjäsi sen uudelleen. Kolmas pesu onneksi poisti värjäymät kokonaan ja kangas oli vielä käyttökelpoinen. Loppu hyvin kaikki hyvin!

Joululahjaompeluita osa 1

Huoh, onkin vierähtänyt aivan liian pitkä aika edellisestä blogipäivityksestä. Käsitöitä ja ompeluita on kuitenkin valmistunut tasaiseen tahtiin koko vuoden ajan. Tai ainakin silloin, kun olen töiltä ja arjen pyörittämiseltä ehtinyt... Pukinkonttiin ehdin ommella kasan puettavaa sekä lapselle että aviomiehelle - tässä ensimmäinen satsi esittelyssä: pitkähihainen t-paita ja lökäpöksyt Noshin luomukankaista.

Paita on ommeltu Ottobren peruspaidan kaavalla. Koska kirsikkakangasta löytyi juuri sen verran, että en olisi saanut siitä pitkiä hihoja tehtyä, päätin tehdä kaksoishihat, joissa pidempi osa on yksiväristä limenvihreää trikoota. Housujen kaava on niin ikään Ottobresta, mallin nimi on Kuperkeikka. Housuista lyhensin lahkeen pituutta ja ompelin lahkeensuihin resorit mallissa olleiden kuminauhojen sijaan. Housun lahkeensuuresori on samaa limenvihreää kuin paidassakin. Vähän reilunkokoinen setistä tuli, mutta Murunen kasvaa niin nopeasti, että asu on pian sopiva.

Kaikki kankaat ovat Nosh Organicsilta. Olen todella mieltynyt heidän kankaidensa hyvään laatuun ja ommeltavuuteen. Lapsikin viihtyy pehmeissä puuvilloissa.