Tietoja minusta

Aloitteleva kotirouva on 38-vuotias äitiyslomalainen. Kotonani häärää 05/13 syntynyt esikoinen Murunen, 03/15 syntynyt kuopus Tirpana, Darling Husband sekä kaksi nelijalkaista lasta. Blogini painopiste on ollut käsityö- ja askartelujutuissa, viime aikoina pääasiassa ompeluaiheissa.

maanantai 30. joulukuuta 2013

Joululahjat purkeissa

Olen aina tykännyt tehdä vähän erilaisia lahjoja jouluksi läheisilleni. Leivonnasta pitävä anoppini sai muutama joulu sitten lahjaksi minulta keksiainekset purkissa ja tänä jouluna ajattelin ilahduttaa samanlaisella purkilla siskoani. Siskoni pitää myös leipomisesta,  mutta on nykyisin hyvin kiireinen ja leipoo siksi harvoin, joten tämä varmaan ilahduttaa nopeudellaan. Eikä tarvitse arpoa, onko kaikki ainekset kaapissa olemassa.

Resepti on lähes sama kuin aiemmassa postauksessani, ainoastaan tuplasin karpaloiden määrän ja korvasin fariinisokerin ruokosokerilla, joka kestää paremmin säilyttämistä. Valkosuklaan sijaan laitoin taloussuklaata, jotta purkin kerrokset erottuvat selvemmin. Tässä vielä resepti:
3 dl ruokosokeria
1 rkl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl kaurahiutaleita
2 dl kuivattuja karpaloita
1 dl rouhittua suklaata

Nämä ainekset siis ladotaan vähintään 12 dl vetoiseen lasipurkkiin ohjeen mukaisessa järjestyksessä kerroksittain. Purkin mukaan kirjoitetaan ohjeet: sekoita purkin sisältöön 1 kananmuna ja 200 g pehmeää voita. Ota taikinasta pieniä kokkareita pellille ja paista 200 asteessa 8-10 minuuttia. Ohjeen lisäksi on hyvä laittaa mukaan myös koko resepti, jos lahjansaaja vaikka tykästyykin leipomuksiin.

Isälleni taas valmistin mysliä. Isä on keliaakikko ja gluteenittomien myslien valikoima kaupoissa on melko niukka. Mysliin tuli pähkinöiden ja gluteenittoman viljan lisäksi isän suosikkeja: kuivattuja kotimaisia marjoja kokonaisina ja jauheena. Lopuksi sekoitin mysliin aimo lorauksen vaahterasiirappia ja paahdoin sen uunissa. Marjoista tuli ihanan hedelmäinen tuoksu ja mysli ei ole yhtään liian makeaa, pikemminkin vähän kirpeän puoleista. Tässä vielä resepti:
2 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
4 dl tattarihiutaleita
2,5 dl pähkinöitä ja manteleita rouhittuina (esim hassel
30 g karpalojauhetta
50 g kuivattuja mustikoita
1/3 plo vaahterasiirappia (Maple Joe's)

Paahdetaan 125 asteisessa uunissa n. 35-40 minuuttia.
Valmiista purkeista en sitten joulutohinoissa muistanutkaan ottaa kuvia...

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Kääpiösnautserivillasukat

Nämä sukat valmistuivat tänään ja ehtivät vielä sopivasti pukinkonttiin sydänystävälleni Tiinalle (joka käsittääkseni ei lue tätä blogia, jos luet, niin sori lahjan paljastumisesta :-)). Tiinalla on musta-hopean värinen pikkusnautseri ja niinpä näissä sukissa yrittää olla juuri musta-hopeita partajaakkoja. Lankana Novitan seiskaveikka, sukan koko n. 40. Varsi yltää vähän pohkeen puolivälin yläpuolelle.

Koirakuvio on kopioitu valokuvan perusteella täältä, joskin nuo harmaat merkit tein kuvioon omasta päästäni. En neulo kovin usein kirjoneuleita ja tälläkin kertaa meinasi tulla hetkittäin epätoivo kerien pyörityksen kanssa. Voi olla, etten kovin monia kääpiösnautserisukkia tämän jälkeen tee :-)

En juuri lahjo ystäviäni jouluisin. Tiina kuitenkin on niitä harvoja, joiden kanssa yhteys on säilynyt kotipaikkakunnalta poismuutonkin jälkeen, joten häntä on mukava muistaa jouluisin. Toivon mukaan lahja kelpaa ja sukat ovat sopivat.

Tällä postauksella osallistun myös Silmukan Ytimestä -haasteeseen, jonka aiheena joulukuussa oli lahja. Haasteen aihe vaihtuu kuukausittain ja uusi aihe löytyy Silmukan Saalistus ja Pipon Ytimestä - blogeista.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Korttiaskartelua vol. 3

Siskon syntymäpäiväksi tuli taas tehtyä nopea ja helppo korttiaskartelu. Pahville vaan skräppäyspaperista leikatut numerot ja tähtiä. Eihän tämä mikään kaunotar ole, mutta ajoi asiansa ja saaja tykkäsi.

 

Huomattavasti hienompia korttiaskarteluja löytyy vaikkapa täältä. Jospa omatkin taidot jonain päivänä riittäisivät tuollaisiin hienouksiin...

perjantai 13. joulukuuta 2013

Joulukorttiaskarteluja

Joulukorttiaskarteluissa jatkettiin samalla teemalla kuin isänpäivälahjoissakin, eli hyödynnettiin Murusen uniikkeja leimasimia. Itse asiassa nämä kortit kyllä askartelimme ennen isänpäivälahjoja Murusen kanssa, koska halusin harjoitella jalkapohjalla leimaamista vähän t-paitaa edullisempaan materiaaliin. Väriksi hankin Sinellistä japanilaisen Tsukinekon Brilliance-leimasintyynyn, värisävy pearlescent ice blue. Tarkoitus oli, että Murusen jalanjälki näyttäisi valkoisella paperilla tontun jalanjäljeltä hangessa. Tuossa värissä on mukana aavistus helmiäisefektiä, joka jää mattapaperilla kyllä aika vaisun näköiseksi, mutta toisaalta en kauheasti blingblingistä perustakaan - edes joulukorteissa.

Leikkasin aluksi mattapintaisen valkoisen paperin hieman korttipohjaa lyhyemmäksi ja kapeammaksi. Mallasin aluksi kokoa Murusen jalkapohjaan, jotta jälki varmasti sopii hyvin. Sen jälkeen leikkasin paperin kulmat kulmaleikkurilla muotoon. Se olikin astetta haasteellisempi juttu, koska en taaskaan osannut leikata paperia riittävän suoraan. Pitäisi varmaan hankkia ihan suoraa leikkaava paperileikkuri, kun sama ongelma on vaivana myös grafiikassa vedostuspaperia leikatessa.

Kun kulmat oli saatu suht koht siedettävään muotoon, leimasin Murusen jalan leimasintyynyyn ja sitten paperiin suurin piirtein keskelle. Onneksi päätin jo etukäteen, että en ole kohdistuksen kanssa kovin pedantti, muuten olisi varmasti hermot menneet. Operaation lopuksi väri lähti ihan vesipesulla tosi helposti pois Murusen jalkapohjasta.

Seuraavaksi kirjoittelin korttien sisäkanteen valkoisella geelikynällä aiheeseen sopivan runon:
Kun tontun jäljet
taas hangella tapaat,
sydämesi joulumielelle
sä avaat.

Ilmassa voit tuntea
hämyistä taikaa:
Se toivottaa lämpöistä
Joulun aikaa!

Runon alapuolelle liimasin valkoisesta paperista paperileikkurilla leikkaamiani minikokoisia jalanjälkiä. Tämä operaatio taas muistutti minua siitä miksi askartelu ei ole hauskaa, liimaa näet tuntui olevan kaikkialla muualla kuin siellä missä piti. Yllättävän siistin näköiset niistä kuitenkin tuli.

Lopuksi viimeistelin kortit liimaamalla jalanjälkipaperit ja "Hyvää Joulua"-tarrat korttipohjan kanteen. Sitten ei muuta kuin kortit maailmalle!