Vanhaa Noshia

Viime aikoina on tuntunut, etten ole oikein ehtinyt tehdä mitään näkyvää. Vaikka itseasiassa, kun tarkemmin miettii, on tullut tehtyä paljonkin, mutta tietyt asiat - kuten bloggaaminen, ovat jääneet vähemmälle. Käsitöitä on tullut tehtyä vähän kuin varkaiten, mutta inspiraatio on toisinaan ollut pahasti hukassa. Tai sitten on ollut inspiraatio, mutta ei aikaa toteuttaa visiota.

Taannoin inspiroiduin kahvipaketista. Tällä kertaa inspiraatio tuli Facebookin ompeluryhmässäni näkemästäni kuvasta, jonka kuvatekstissä puhuttiin jotain "pikasurautuksesta". Niinpä jouduin itsekin kokeilemaan vastaavaa pelkällä saumurilla ommeltavaa tunikaa. Kaavan muokkasin Ottobren 6/2010 Let it be -paitakaavasta, koko 98cm. Levensin paitaa jonkin verran ja pidensin helmaa. Hihaa lyhensin ja laitoin hihansuihin pitkät resorit. Helmaan ompelin myös resorin ja pääntiehen tein matalan savupiippukauluksen.

Kankaat ovat vanhaa Noshia. Vespat taitavat olla vuodelta 2013 ja pinkit miniraidat 2014 kesältä. Vespoja minulla oli aika pieni palanen. Tunikan jälkeen sitä jäi sen verran pieni pätkä, että sain siitä tehtyä vielä pyjamahousut. Paitaan riitti vielä juuri ja juuri yksi ehjä vespa, jonka applikoin rintamukseen. Tällä kertaa hifistelin ja kävin ostamassa asiasta tehden kaksipuoleista liimaharsokangasta applikointiin avuksi. Se toimi kuin unelma. Pyjamahousujen kaava on myös Ottobresta 6/2010, paidan kaava Let it be samasta lehdestä. Molemmissa koko 98cm. Laiskana tosin jätin housujen lahkeista rypytykset pois, joten lahkeisiin jäi vähän vielä kasvunvaraa.

Kesämaisema

Olen joskus miettinyt alitajuntaa ja sen vaikutusta inspiraation antajana ja luovuuden synnyttäjänä. Sain siitä konkreettisen esimerkin ihan muutama päivä sitten. Alitajunta yhdisti kaksi toisistaan irrallista asiaa yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi.

En yleensä ole mainosmiesten uhri, vaan pyrin tekemään omia kulutusvalintojani sisällön, en pakkauksen tai mainoksen perusteella. Toisinaan kuitenkin eteen tulee niin kaunis pakkaus, etten voi vastustaa. Niinkuin tämä kahvipaketti. Kesäinen merenrantamaisema jostain Itämeren rannalta on karuudessaan jotain sellaista, joka puhuttelee minua todella paljon. Ei pakkauksen sisältökään hullumpaa ollut. Mielessäni kävi, että jotain samanlaista olisi kiva saada omaan vaatteeseeni muistoksi pian takanaolevasta kesästä.

Vaatekaappini on jo jonkin aikaa kaivannut täydennystä paitahyllyyn. Tiedättehän, niitä ihan tavallisia siistejä paitoja, joita voi pitää farkkujen, shortsien ja hameiden kanssa kotona tai vapaamuotoisissa menoissa. Halusin kokeilla uutta paitakaavaa ja päätin käyttää kokeiluuni jo pitkään kaapissani pyörinyttä Käpysen Meri-siksakraita-trikoota. Olin tilannut kankaan ajatuksena tehdä siitä itselleni kesämekon, mutta loppujen lopuksi tänä kesänä ei ollut niin paljoa mekkokelejä, että olisin uusia mekkoja viitsinyt ommella. Niinpä kangas päätyi paitakokeiluuni. Kaavana Autumn Mood Ottobresta 5/2013, koko 40.

Kun sain uuden paidan päälleni ja katsoin peilistä, tajusin, että alitajuntani oli tehnyt kangasvalinnan puolestani. Siinähän se kahvipaketin merenranta oli paidassani!

Perustopit kesäksi

Olen tässä yrittänyt pikkuhiljaa valmistautua tulossa olevaan kesään myös oman vaatekaappini osalta. Meillä suurin osa kesästä vietettäneen tällä kertaa mökillä, joten päätin, että tarvitsen pari uutta rentoa toppia pidettäväksi lyhyiden shortsien tai hameiden kanssa. Kaavan piirsin vanhasta ostotopista. 

Ensimmäiseen toppiin leikkelin viime talvena Majapuulta ostamani punaisen auringonkukkaluomutrikoon. Jotkut kankaat ovat sellaisia, että ne on pakko tilata, vaikkei ideaa käyttötarkoituksesta vielä olisikaan. Joskus vielä käy niin, ettei kangas livenä sitten puhuttelekaan samalla tavalla kuin tilatessa. Niin kävi tämän kankaan kanssa. Luulen, että syynä on punaisen ja mustan yhdistelmä, jota vielä päädyin korostamaan käyttämällä mustia resoreita pääntiellä ja kädenteissä. Sittemmin kankaasta on tullut myyntiin myös turkoosi ja keltainen vaihtoehto, jotka väreinä varmaan sopisivat minulle paremmin. Niistä olen nähnyt tehdyn kauniita kesämekkoja ja -toppeja. Tämä punainen kuitenkin sopii kivasti yhteen farkkujen kanssa, joten enköhän tälle löydä käyttöä.

Toisen topin ompelin Käpysen Roosa-trikoosta. Olin ajatellut yhdistää kankaaseen kirkkaan punaisen resorin, mutta koska kankaan rastikuvio olikin pinkki eikä punainen, laitoin pinkit resorit. Tästä topista tein hieman lyhyemmän kuin auringonkukkatopista. Roosa-trikoo on materiaalina napakampaa kuin tuo auringonkukkatrikoo, joka on ihanan pehmoista. Kummatkin ovat kuitenkin mukavia kankaita ommella ja pitää.