Tietoja minusta

Aloitteleva kotirouva on 38-vuotias äitiyslomalainen. Kotonani häärää 05/13 syntynyt esikoinen Murunen, 03/15 syntynyt kuopus Tirpana, Darling Husband sekä kaksi nelijalkaista lasta. Blogini painopiste on ollut käsityö- ja askartelujutuissa, viime aikoina pääasiassa ompeluaiheissa.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Helppoa ja nopeaa - hattarahame

Palasin töihin toukokuussa ja viime aikoina arki on vienyt sen verran sujuvasti ajan, etten ole juuri ehtinyt tehdä käsitöitä saatikka päivittää blogiani. Tässä kuitenkin hame, jonka surautin jo jokin aika sitten. Kangas on Ainolan ihanaa Hattarat-joustocollegea, jota saalistin palasen Facebookin Kangashamstereista. Myös Murunen ihastui kankaaseen siinä määrin, etten meinannut saada sitä ollenkaan leikattua. Muruselle jäi palanen vielä, jotain ihanuutta varten. Kaava on muokattu kaupasta ostetusta hameesta pienin muutoksin. Tästä on tullut lempihameeni, materiaali on ihanan pehmeää ja mukavaa päällä. Joustoakin on hyvin, vyötärönauha on samaa kangasta kuin hamekin, eikä tarvittu edes kuminauhaa.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Työvoitto


Tämä ulkoilupukuprojekti vei aikaa paljon enemmän kuin etukäteen osasin arvioida. Ehdin hetken jo pelätä, että käyttäjä ehtii kasvaa puvusta ulos ennenkuin se on valmis.

Mutkia matkaan tuli useassa käänteessä, ensin saumausteippi loppui kesken kriittisen vaiheen ja keskeytti projektin muutamaksi päiväksi. Hihojen istutus aiheutti myös harmaita hiuksia. En tiedä oliko kaavassa virhe, mutta hiha ei tuntunut asettuvan millään siististi aukkoonsa. Viimein, kun olin saanut takin nappeja vaille valmiiksi, sovitimme ensimmäisen kerran sillä tuloksella, ettei takki mennyt päälle. Tässä vaiheessa olin jo valmis heittämään koko tekeleen lepikkoon. Onneksi en heittänyt!


Ehdin miettiä jo jos jonkinlaista korjausta. Tilannettahan ei helpottanut yhtään se, että olin jo ehtinyt teipata päällikankaan saumat. Onneksi päätin sovittaa takkia vielä kerran ennen kuin aloin korjaamaan. Tällä kertaa sovitimme ilman paitaa paljaalle iholle ja sehän sopi kuin valettu! Vika siis oli luistamattomassa vuorikankaassa ja ongelma ratkesi vaihtamalla hihojen puuvillavuori liukkaaseen vuorisilkkiin. Jätin puuvillavuoren kuitenkin hihansuihin, koska takkia on tarkoitus pitää hihat käännettynä. Hihoista jääneestä palasesta sain myös housujen lahkeensuihin kivat käänteet. Toki housujenkin kanssa tein sellaisen pikku mokan, että ompelin vahingossa kaksi samaa lahjetta vuorikankaasta - kankaan oikea ja nurja puoli kun olivat hyvin samannäköisiä. Ratkoja siis sai vähän turhankin paljon kyytiä tämän puvun kanssa.


Loppujen lopuksi olen kohtuullisen tyytyväinen aikaansaannokseeni. Joskin Darling Husbandin kanssa teimme periaatepäätöksen, että jatkossa Murusen ulkoiluvaatteet hankitaan valmiina.


Ulkoilukangas on vanhoja varastojani, hankittu alunperin karvaisten perheenjäsenten toppahaalareita varten, pinkki koirakangas spoonflower.com:sta, koristenauha ja liukas vuorikangas löytöjä Facebookin kangashamstereista, napit ja heijastinkangas Eurokankaasta. Vaikka yleensä pidänkin mieluummin sukupuolineutraaleista värivalinnoista lasten vaatteissa, on pakko myöntää, että on tämä vaaleanpunainenkin vaan aika söpö.

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Tunika kummitytölle

Ompelin jo jokin aika sitten toiselle kummitytölleni tunikan ensi syksyä ajatellen. Neiti valitsi itse kankaan ja aika kivojahan nuo flamingot ovatkin. Kaava on jostain vanhasta Ottobren tunika-kaavasta vähän muokattu. Malli oli aika leveä vyötäröltä, joten lisäsin tunikaan vyön joustopitsistä. Vyö on irrotettava, joten tunikaa voi hyvin pitää ilmankin sitä. Mietin vielä, tekisinkö mukaan myös toisen vyön tunikakankaasta. Olisi neidillä sitten vaihtoehtoja asusteiden suhteen.


sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Sateenkaaripaita

Tämä sateenkaaripaita valmistui vihdoin tänään. Tarkoitukseni oli osallistua tällä viime kuun silmukan ytimestä -haasteeseen, mutta en ehtinyt ommella paitaa valmiiksi huhtikuun aikana. Ompeluaika on vähissä nykyisin, ihana siis saada välillä jotain valmiiksikin!

Paita on ommeltu Ottobren Happy Animals -kaavalla, jolla tein myös ilmapallopaidan taannoin. Hiha on tässä paidassa lyhyempi ja ylettyy Murusen kyynärtaipeeseen. Sopiva paita siis kesäkeleille. Takakappale on yksiväristä turkoosia trikoota, etukappale Lillestoffin Rainbowphantia ja hihat syntyivät ilmapallopaidasta ja leggingseistä ylijääneestä keltaisesta trikoopalasta.



Paidan pääntie on taas kirjekuorimallia. Tykkään tästä kaulusmallista, koska sen kanssa ei tarvi huolehtia neppareiden kiinnittämisestä ja resori asettuu yleensä hyvin paikoilleen viimeistään, kun kauluksen silittää raudalla.


tiistai 29. huhtikuuta 2014

Hyvän mielen haaste

Bongasin Silimukointia-blogista Hyvän mielen haasteen ja tottahan tällaiseen pitää osallistua!

Teen siis kolmelle tähän postaukseen ensimmäisenä ilmoittautuneelle jotain kivaa vuoden sisällä. Jokaisen ilmoittautuneen tulee myös jakaa haaste eteenpäin omassa blogissaan taas kolmelle. Näin saadaan hyvä mieli kiertämään eteenpäin.

Ilmoittautuneet voisivat laittaa toiveita kehiin esimerkiksi värien suhteen. Katsotaan mitä saan aikaan :-)

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Ilmapalloja keltaisella

Sain vihdoin valmiiksi jo jonkin aikaa kesken olleen paidan kirjekuoripääntiellä ja siihen yhteensopivat leggingsit Muruselle. Projekti jäi taannoin kesken, kun saumurista loppui lanka juuri pahimmoilleen kesken ompelun. Paita on ensimmäinen ompelemani tällaisella pääntiellä ja aika hyvin se onnistui, vaikka alkuun näyttikin siltä, että resori ei asetu nätisti paikoilleen. Silitysrauta kuitenkin teki ihmeitä ja kaulus näyttää siistiltä.



Kokeilin myös applikoinnin tekoa, se ei onnistunut niin hyvin kuin olisin toivonut. Ehkä tämä kuitenkin välttää oman lapsen käytössä? On kiva, kun paidan selkäpuolellakin on vähän väriä. Leggingsit ovat sen sijaan ihan vain peruskeltaiset, jotta niitä voi pitää muidenkin kuin vain tämän paidan kanssa. Paidan kaava on Happy Animals Ottobresta 3/2011 ja leggingsien kaavan muokkasin Ottobren 1/2014 ryppyleggareiden kaavasta.


keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

11 kysymystä

Minut haastettiin 11 kysymykseen kahden blogin toimesta. Kiitos siis Ciena ja Ann!

Tässä lyhyesti ohjeet:
01 kerro 11 asiaa itsestäsi
02 vastaa haastajan 11 kysymykseen sinulle
03 keksi 11 uutta kysymystä
04 valitse 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa ja haasta
05 kerro ketkä haastoit
06 takaisin haastaminen ei ole sallittua

Tässäpä siis 11 faktaa minusta:
01 innostun asioista helposti ja yleensä myös aika kovasti
02 pidän keväästä ihan hulluna: vettä tippuvat räystäät, kuraiset lenkkipolut, lemmentuskaa kujertavat kyyhkyset ja mullan haju - I just love it!!!
03 puhun sujuvasti suomen lisäksi paria muuta kieltä, niiden lisäksi muutamasta muusta on tullut opiskeltua alkeet
04 tykkään pastaruoista ja olen tosi nopea kauhomaan lautasellisen spagettia alas
05 olen kova syömään
06 harrastin lapsena ratsastusta monta vuotta ja olin ihan heppahullu
07 pelkään käärmeitä
08 olen koulutukseltani DI
09 sohvaperunoin helposti
10 välillä minulla on tosi hyvä itsekuri, välillä taas ei todellakaan
11 olen 172cm pitkä

Haastajien 11 kysymystä (ja vähän päälle) minulle:
01 Millä tekniikalla teet mieluiten käsitöitä/käytät luovuuttasi?
Se vaihtelee! Tällä hetkellä ompeleminen on se juttu, mutta neulonta lienee se ikisuosikki minulle.
02 Mikä on lempiharrastuksesi?
No ne käsityöt ja taiteilu tietysti.
03 Mikä oli lapsuuden/nuoruuden haaveammattisi?
Lapsuuden haave: astronautti, vähän isompana: opettaja ja lääkäri
04 Toteutuiko edellisen kysymyksen haave?
Astronauttia tai lääkäriä minusta ei tullut, mutta minulla on ammatillisen opettajan pätevyys, joskin en ole koskaan tehnyt niitä töitä.
05 Haluaisitko mieluummin kaupunki- vai rantalomalle?
Tällä hetkellä kaupunkilomalle
06 maito-, valko- vai tumma suklaa?
Tumma, mitä tummempi, sen parempi
07 Ruoanlaitto vai leipominen?
Leipominen
08 Mikä on suosikkikukkasi?
Kultapallo
09 Miten rentoudut mieluiten?
Sauna ja vartalonaamio/hoitoturve
10 Mistä haaveilet?
isommasta asunnosta veden äärellä
11 Oletko aamu- vai iltavirkku?
Iltavirkku
12 Lapsuuden unelma-ammattisi?
Ks. Yläpuolella
13 Musiikkimakusi?
Kaikki oopperasta heavymetalliin, lempparit asteikon ääripäissä :-)
14 Harrastuksesi?
Askartelu, agility, neulonta, virkkaus, ompelu, koirankasvatus, kuntosali, hiihto, jumppa
15 omistatko kädentaitoihin liittyvää kirjallisuutta? Jos niin kuinka monta kappaletta
Omistan ja en jaksa laskea. Arviolta 10-20 kpl löytyy erilaisia kirjoja
16 Tilaatko/ostatko jotain kädentaitoihin liittyviä lehtiä? Jos niin mitä?
En tilaa mitään, satunnaisesti ostan. Viime aikoina on tullut ostettua muutama Ottobre-kaavalehti.
17 Lempielokuvasi?
Vaikea kysymys, on niin monia hyviä. Tarantinon ja Almodovarin leffoista oon aina tykännyt. Ehkä Almodovarin Kaikki äidistäni?
18 Jos olet käsityöihminen niin minkä kädentaitokategorian koet omaksesi?
Ks. yläpuolella
19 Jos olet käsityöihminen, niin missä yleensä/mieluiten toteutat itseäsi?
Kotona
20 Kirpparilta vai uutta?
Riippuu mitä on hankkimassa, vaatteet, kirjat kirpparilta, huonekalut mieluiten uutena
21 Mistä saat inspiraatiosi/ideasi?
Milloin mistäkin: ihmisistä kadulla, lehdistä, netistä, toisista blogeista
22 Lempiblogisi? Mehukekkerit

11 kysymystä haastetuille:
01 Lempivärisi?
02 Minkä käsityön olet viimeksi aloittanut?
03 Lempivuodenaikasi?
04 Lempiruokasi?
05 Kuinka monta käsityöbloggaajaa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?
06 inhokkiruokasi?
07 viimeisin hankintasi?
08 hiustesi väri?
09 jos olisit supersankari, mikä olisi erityisvoimasi?
10 seuraava käsityöprojektisi?
11 mistä haaveilet?

Haastan seuraavat blogit:
Silimukointia
Tsi-siskot
Anna Omassa Kämpässään

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Banoffeeta omnomnom


Pääsiäisen jälkiruokana meillä syötiin banaani-toffee- eli banoffee-torttua. Yleensä torttu tehdään digestive-keksipohjalle, mutta minä päätin tehdä murotaikinapohjan tortulle. Arvelin, että digestive-pohjalla tortusta tulee turhan makea, mutta makeaa siitä tuli myös minun versionani. Hyväähän torttu toki oli, kahvin kanssa vei kielen mennessään - joskin päivän sokerikiintiökin tuli täytettyä samalla.

Pohja:
125 g voita
1,5 dl sokeria (tätä voisi varmaan huoletta vähentää)
1 muna
2,5 dl vehnäjauhoa
1 tl leivinjauhetta

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää sekaan muna ja jauhot, joiden sekaan on sekoitettu leivinjauhe. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja taputtele piirakkavuoan pohjalle. Laita pohja jääkaappiin siksi aikaa, kunnes uuni lämpeää. Paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia, kunnes pohja on kypsä.

Täyte:
Purkillinen kondensoitua maitoa
3 banaania

Keitä kondensoitua maitoa tölkissään kolmisen tuntia. Säilyketölkin siis tulee olla koko ajan kattilassa veden peitossa ja veden kiehua. Lisää tarvittaessa vettä kattilaan. Kun olet keittänyt purkkia riittävän pitkään, kaada kiehuva vesi pois ja täytä kattila kylmällä vedellä. Anna jäähtyä rauhassa. Huom! Kinuskikissan mukaan toffeen voi keittää hyvissä ajoin ja säilyttää jääkaapissa. Toffee säilyy yhtä pitkään kuin purkissa on päiväystä.

Kun pohja ja toffee ovat jäähtyneet, kasaa piirakka. Levitä toffee pohjan päälle ja lisää päälle viipaloidut banaanit. Tarjoa piirakka vaniljasokerilla maustetun kermavaahdon ja vahvan kahvin kera.




sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pöksyjä ja pitsejä eli kalsaritehdas - arjen kuvia 5/5

Alushousut elikkä tuttavallisemmin meidän perheessä kalsarit, ovat aika iso juttu. En nimittäin voi sietää alusvaatteita, jotka istuvat huonosti tai puristavat tai lörpöttävät jostain kohdasta. Valitettavasti suurin osa alushousuista tuntuu tekevän jompaa kumpaa.

Pitkän etsinnän jälkeen onnistuin löytämään täydellisiä kalsareita eräällä Amerikan reissullani. Nyt nämä alkkarit alkavat kuitenkin lähestyä elinkaarensa huonompaa puolta. Koska tulee kalliiksi lähteä reissuun pelkkien alkkareiden takia, enkä etsinnästä huolimatta löytänyt EU-alueelta kyseisen putiikin nettikauppaa, päätin ommella itselleni Murusen vaateompeluista ylitse jääneistä trikootilkuista näitä täydellisiä kalsareita. Palakaupan kilolaarista taas löysin pikkurahalla mitä ihanamman värisiä leveitä joustopitsejä, juuri sopivia täydellisiin kalsareihin.


Ensiksi jäljensin kaavat vanhoista alushousuista. Se tapahtuu siten, että alushousut taitellaan kaavan taitekohdassa kahtia ja neulataan nuppineuloilla kiinni. Sitten piirretään kappaleen ääriviivat kaavapaperille ja merkitään kaavan kulmakohdat. Kun kaikki ääriviivat on piirretty lukuunottamatta toisiin kappaleisiin kiinnittyviä saumakohta, voi housut nostaa pois kaavapaperilta ja piirtää saumaviivat kulmien väliin viivottimen avulla. Lopuksi verrataan alushousuissa olevia mittoja kaavan mittoihin ja tehdään tarvittavat korjaukset kaavaan. Ellei halua piirtää kaavoja, voi toki uhrata vanhan vaatteen, purkaa sen saumat ja käyttää kappaleita sellaisenaan kaavoina.

Langansuunta oli näissä alkkareissa helppo määritellä kankaan taitteen mukaan. Jos kyseessä olisi ollut eri tavalla leikattu kaava, langansuunta pitäisi määritellä alkuperäisestä vaatteesta. 


Pöksyihin käytin erään Facebookista ostamani kangaspaketin mukana tulleen keltaisen panda-trikoon palasen. Palan koko oli n. 51x25cm + pieni lipare, enkä oikein keksinyt palalle muutakaan käyttöä. Kangasvarastostani ei löytynyt pandalle sopivaa kaveriakaan, jotta olisin sen voinut hyödyntää vaateompeluissa Muruselle. Joten niin suloinen kuin panda onkin, niin sorry, tulevaisuutesi on toimia Kotirouvan kalsareina! Ehkä onnistun saamaan pandaa myöhemmin isomman palasen, jotta Murunenkin saa jotain siitä.



Pandan kaveriksi valitsin tummanruskean pitsin, se sattui sopivasti olemaan juuri oikeaa sävyä. Takakappaleelle onnistuin leikkaamaan yhden kokonaisen pandankin.


Toiset housut leikkasin Murusen mekko-ompelusta yli jääneestä norsuinterlockista. Näihin leikkasin vyötärölle kolmisen senttiä lisää korkeutta, koska pitsi oli kapeampaa.


Molemmat housut on ommeltu pelkän ompelukoneen voimin, en viitsinyt kaivaa saumuria esille tätä ompelua varten. Saumat on ommeltu jousto-ompeleella ja päärmeet kaksoisneulalla. Kiinnitin myös pitsin kaksoisneulalla. En huolitellut kappaleita erikseen, kaksoisneulahan tekee nurjalle puolelle siksakin, joten arvelin sen riittävän. Saumanvaroja leikkasin kaikkiin reunoihin puolisen senttiä, joskin näin jälkikäteen ajatellen sisempään haarakappaleeseen ei olisi saumanvaraa tarvinnut ollenkaan.

Olen kyllä tosi tyytyväinen lopputulokseen, veikkaan että näistä tulee suosikkipöksyni. Joutunen ompelemaan näille vielä muutamat kavereiksi.

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Parempi kuin uutena - arjen kuvia 4/5

Tänään ohjelmassa oli arkisempaa käsityötä, nimittäin kahden ostoneuleen korjaus. Täytyy ihmetellä työn laatua tai pikemminkin sen puutetta, kun kaksi suhteellisen hintavaa merkkineuletta lähtee purkautumaan saumoistaan parin käyttökerran jälkeen. Toisessa oli reikä selkäpuolella hihasaumassa, toinen taas nauroi etupuolelta kauluksesta.

No, nyt on taas Darling Husbandin kaksi työvaatetta kunnossa ja väittäisin, että jopa paremmassa kunnossa kuin uutena. Sen verran napakasti ompelin saumat kiinni käsin. Se vain harmittaa, että todennäköisesti sauma lähtee vielä nauramaan jostain toisesta kohdasta. Taitaa kuitenkin olla niin, ettei meille enää hankita tämän merkin vaatteita.


Vaatteiden alkuperä ja valmistusolosuhteet ovat olleet mediassa esillä viime aikoina. Mehukekkerit-blogissa on mainio lista kotimaisista lastenvaatevalmistajista, jotka valmistavat edelleen tuotteensa Suomessa. 

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Lokero pikkuhärpäkkeille - arjen kuvia 3/5

En tiedä onko pikkutavaroiden paljous ja niistä ajoittain pöytätasoille kertyvä kaaos ongelma muissa kodeissa. Meillä ainakin tuntuu olevan taipumus kerätä pientä roinaa eteisen pöytätasoille niin, että eteinen on vain harvoin siistin näköinen.

Pääsin viimein tekemään pitkään mielessäni muhineen tuunauksen. Ikean pikkulokerikko sai laatikoidensa kylkeen liitutaulumaalia ja näin eteisen kenkäkaapin päällä lojuneet pikkutavarat löysivät uuden kodin lokerikon sisältä. Saa nähdä pysyykö kaapin päällinen yhtään siistimmässä kunnossa jatkossa.


Innostuin tästä sen verran, että joutunen hankkimaan vielä toisenkin lokerikon pienten askartelutarvikkeiden säilytykseen ja ehkä kolmannen ompelutarvikkeille...


torstai 17. huhtikuuta 2014

Fetapiirakkaa ja siivouspäivä - arjen kuvia 2/5

Tänään meillä oli siivouspäivä. Tein viime viikolla isomman siivouksen, joten tämän viikon siivous piti sisällään imuroinnin, pölyjen pyyhinnän ja vessojen pesun. Siivouskavereista parhain on dyson, tosin on aina järkytys tyhjentää sen pölysäiliö: miten meiltä voi lähteäkin niin paljon pölyä!


Tämän päivän ruoka on taas vaihteeksi suolainen piirakka, tällä kertaa kasvisversiona.


Pohja:
3 dl täysjyvävehnäjauhoja 
3 rkl kylmää vettä
100 g voita

Täyte:
200 g fetaa tai salaattijuustoa kuutioina
1 pieni sipuli
7 aurinkokuivattua tomaattia pilkottuina
50 g tuoretta babypinaattia
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
3/4 tl Sitruunapippuria
1/4 tl Valkopippuria
1 tl Paprikajauhetta
2 tl Oreganoa

Pohjan ainekset nypitään tasaiseksi taikinaksi ja taputellaan piirasvuoan pohjalle. Vihannekset pilkotaan ja levitetään pohjan päälle. Lopuksi vatkataan muna rikki ja sekoitetaan joukkoon ruokakerma ja mausteet. Huom! Suolaa ei tarvitse lisätä erikseen, jotta piirakasta ei tule liian suolaista. Muna-kermaseos kaadetaan täytteen päälle. Piirasta paistetaan uunissa 200 asteessa n. 30-35 minuuttia.



keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Siikaa ja pääsiäisen odotusta - arjen kuvia 1/5

Sain koukkuja.blogspot.fi-blogin Annalta haasteen, jossa tulee blogata viitenä päivänä arkeen liittyvin kuvin.

Arkeeni kuuluu hyvin suurelta osin ruoanlaitto. Kotona ollessa arkiruoat alkavat helposti toistaa itseään ja niinpä yritän aika ajoin keksiä uusia ruokia. Takaraivolla jyskyttää alituisesti myös se, että kalaa olisi hyvä syödä pari kertaa viikossa ja vihanneksiakaan ei meidän perheessämme varmaankaan liikaa syödä. Tänään kauhan varressa tuli onnistuminen, tämä helppo kalaruoka oli yksinkertaisuudessaan aivan loistavaa.


Siikafileet leivitetään parilla ruokalusikallisella ruisjauhoja, jotka on maustettu sitruunapippurilla ja ripauksella suolaa. Fileitä kannattaa varata yksi syöjää kohti ellei kyseessä ole tosi suurikokoiset fileet, silloin riittää vähän vähemmän. Leivitetyt fileet paistetaan voissa pannulla.

Siian lisukkeeksi tein lämpimän kasvishöystön. Siihen laitoin yhden pienen sipulin, pienen paprikan, kolme suurta tuoretta herkkusientä ja noin 50 g tuoretta babypinaattia. Sipuli pilkotaan ja kuullotetaan pannulla öljyssä viipaloitujen sienten kera. Sitten lisätään pilkottu paprika ja huuhdellut pinaatinlehdet. Annetaan hautua kunnes sipuli ja sienet ovat täysin kypsiä, paprika saa jäädä hieman kovaksi. Maustetaan suolalla ja sitruunapippurilla.

Annokseen tuli lisäksi vielä salaattia ja keitettyä riisiä. Kalan kastikkeeksi riitti hyvin pieni limen lohko, mutta kermaviilikastikekin maistuisi tässä hyvin.



Tänään ehdin myös istuttaa pihalle pääsiäiskukat. Naapureilla on narsissit olleet ruukuissa esillä jo ajat sitten, mutta nyt on viimein meilläkin keltaista mielenpiristystä. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan, eikö totta?







torstai 10. huhtikuuta 2014

Arvonnan voittaja

Blogini ensimmäisissä arpajaisissa onni suosi MehtäPirtti-blogin mehtäemäntää! Hänelle lähtee palkinnoksi tämä paketti, joka sisältää neljä kerää lankaa, neuleaiheisen kirjan ja levyn Fazerin sinistä.


Onnea voittajalle! (lankalaihikseni eteni 200 grammalla näiden kerien myötä)

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Valmista! BH31/31

Jihuu! Selvisinpä kunnialla Silmukan saalistajan ideoimasta Bloggaajan haaste 31:stä!!! Arvelin etukäteen, että kova urakka tulee ja niinhän se olikin. Projektia ei helpottanut lainkaan, että huomasin aika pian, että olen matkoilla ison osan maaliskuuta ja niinpä ehdin tekemään käsitöitä paljon vähemmän kuin olin suunnitellut. Kiitos bloggerin ajastimen, onnistuin kuitenkin postaamaan lähes joka päivä reissujenkin aikana.

Joka tapauksessa, nyt on takki sen verran tyhjä ja aiheetkin suht koht loppuun kulutettu, että taidan pitää bloggaamisesta ainakin viikon tauon. Palataan sitten sen jälkeen astialle!

Ai niin, ja se arvonta... Eiköhän jatketa arpajaisia vielä viikolla, aika vähän on porukkaa toistaiseksi ilmoittautunut arpajaisiin. Lankojen lisäksi voittopaketista tulee löytymään myös pientä aiheeseen liittyvää tarviketta ja mielenpiristystä ;-)


sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Lankavaraston hirvitykset BH30/31

Maija esitteli taannoin omassa Silmukan Saalistus-blogissaan lankavarastonsa häpeäpilkut. Itse inspiroiduin aiheesta, koska keltäpä neulojalta ei tällaisia ei-niin-onnistuneita lankaostoksia löytyisi!

Tässä omani: omenan vihreä Novitan Miami. Lankaa on yhteensä puoli kiloa. Näistä piti tulla neuletakki, mutta tuskin näemme sitä päivää. Ensinnäkään väri ei sovi minulle ja toisekseen en oikein pidä tämän langan tuntumasta puikoilla, on liian paksua makuuni. Jos siis joku tuntee suurta intohimoa tähän lankaan, niin nyt lähtisi halvalla... Väri on kuvassa aika hassu, lanka on enemmän keltaiseen taittava vihreä. En tiedä mistä päin oikein puhalsi, kun nämä langat tulin ostaneeksi!



lauantai 29. maaliskuuta 2014

Grafiikan töitä BH29/31

Yksi rakkaimmista taideharrastuksistani on metalligrafiikan tekeminen. Innostuin postaamaan aiheesta vieraillessani eilen Tapiolan taidelainaamossa, jossa törmäsin grafiikan opettajaani. En ole Murusen syntymän jälkeen päässyt grafiikkaa tekemään. Syksyllä en uskaltautunut ilmoittautumaan grafiikan kurssille, koska Murunen ei olisi vielä pärjännyt kuutta tuntia kerrallaan ilman äitiä. Ehkäpä ensi syksynä pääsen taas taiteilemaan.

Grafiikan tekeminen on käsityötä parhaimmillaan aina laatan työstämisestä itse kuvan vedostamiseen. Koko prosessissa on monta työvaihetta ja lopputulosta ei voi tarkkaan ennustaa, se on aina jossain määrin yllätys! Grafiikan tekemisessä, jos missä, oppii kyllä kärsivälliseksi.

Tässä muutamia tekemiäni töitä, niitä omasta mielestäni onnistuneita siis...

Tämä työ oli hääkutsussamme keväällä 2012. Pidän tässä työssä erityisen paljon tunnelmasta ja valosta. Tekniikkana etsaus, akvatinta ja kuivaneula.

Tämän työn taas annoin ystävälleni Minnalle tupaantuliaislahjaksi. Minnalla on myös bostoninterriereitä ja tämä "Odotus"-niminen työ ilahdutti kovasti. Myös tämän työn tunnelma on mielestäni varsin onnistunut. Tämäkin on tehty etsaamalla ja akvatintalla.


Nimetön hevonen oli ensimmäisiä grafiikan töitä, jossa käytin akvatintaa. Hevosen kaulan alla oleva suttu on yksi metalligrafiikan tekemisessä tutuista yllätyksistä.

Tämä koira taas on hyvä esimerkki siitä, miten helppoa on laittaa kuvaan liikaa yksityiskohtia.
Tällä postauksella osallistun myös Silmukan Saalistus- ja Pipon Ytimestä -blogien Silmukan Ytimestä -haasteeseen. Haasteen aiheena oli tällä kertaa lempieläin. Hevoset ja koirat ovat aina olleet suosikkejani, joten ehkä tämä kelpaa, vaikka työt eivät tämän kuun aikana olekaan syntyneet, vaan aiemmin...

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Makuuhuoneen uusi ilme BH28/31

Tältä makuuhuoneemme näytti aiemmin. Marimekon Täysikuu-kangas sai nyt kuitenkin väistyä raikkaamman Lumimarjan tieltä. Pidän kovasti turkoosin ja oranssin yhdistelmästä, mutta nämä verhot ovat olleet meillä jo nelisen vuotta makuuhuoneessa, joten kaipasin jotain muutosta.

Tässä on makuuhuone uusien verhojen ja tyynyjen jälkeen. Turkoosi ei siis poistunut kokonaan, se on vaan nyt vähän pienemmässä osassa kuin aiemmin. Herätysvalo ja kivituikut saivat lähteä hyllyltä ja siirsin hyllyllä olleen ystävältä lahjaksi saadun koirataulun vaihteeksi seinälle. Mietin hetken olisinko tuonut koboltinsinisten kivituikkujen sinivihreät kaverit hyllylle niiden tilalle, mutta totesin, että kesällä ei kynttilöitä polteta, joten pysykööt ainakin toistaiseksi poissa. 



torstai 27. maaliskuuta 2014

Vuosi kotona BH27/31

Havahduin pari päivää sitten siihen tosiasiaan, että olen ollut nyt vuoden kotona. Jäin äitiyslomalle aikalailla tasan vuosi sitten. Vuosi on pitänyt sisällään paljon ihania asioita ja tapahtumia, mutta paljon myös yksinäisyyttä ja ikävää. Parhaista asioista suurimpana ja tärkeimpänä tietysti Murusen syntymä, joka mullisti elämämme ihan täysin.

Sen sijaan minulle tuli yllätyksenä se, kuinka yksinäistä kotona oleminen voi olla. En ollut aiemmin ymmärtänyt, että olemiseni ja identiteettini määrittyy niin suurissa määrin työn kautta. Myös suurin osa aikuiskontakteistani on työkontakteja. En ole alunperin kotoisin pääkaupunkiseudulta ja muutin tänne vasta muutama vuosi sitten miehen ja töiden perässä. Muuton seurauksena ystäväpiirini kapeni huomattavasti. Vanhalle kotipaikkakunnalle jäivät vanhat ystävät, joiden kanssa näemme hyvin harvoin välimatkan takia ja täältä en ole onnistunut saamaan juurikaan uusia ystäviä. Nekin harvat, joihin olen paremmin tutustunut, asuvat niin eri puolella kaupunkia, että tapaamiset ovat aika harvinaisia heidänkin kanssaan.

Aikuisen keskusteluseuran puute on ahdistanut minua viime aikoina erityisen paljon. Lähinnä sellaisen keskusteluseuran, jonka kanssa voisi puhua muustakin kuin lapsesta. Jossain vaiheessa odotin paluuta töihin kuin kuuta nousevaa, mutta nyt en juuri ole innostunut siitäkään. Toukokuu, jolloin minun pitäisi aloittaa taas työt, tuntuu tulevan liian pian ja Murunen tuntuu liian pieneltä olemaan päivät ilman äitiä. Olemme käyneet Murusen kanssa vauvakerhossa ja tuntuu, että minä olen porukassa ainoa äiti, joka suunnittelee töihin paluuta jo nyt. Väkisinkin tulee "huono äiti"-fiilikset.

Mistä aikuinen ihminen voi löytää ystäviä? Yksi suuri syy tämän bloginkin aloittamiseen oli, että saisin uusia kontakteja, vaikkakin virtuaalisia sellaisia. Harrastukset, joissa olen aiemmin käynyt, ovat jääneet Murusen takia kokonaan. Olen kai perusluonteeltani sen verran ujo, että tutustuminen lähemmin uusiin ihmisiin tuntuu vaikealta.

Aikamoista vuodatusta tuli näin torstaiaamun alkuun. Tänään paistaa aurinko kauniisti, taidamme ulkoilla koko päivän Murusen kanssa.



keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Suolainen piiras perunapohjalle BH26/31

Perunamuusin tähteet saivat kyytiä tämän suolaisen piirakan pohjataikinana. En itse juurikaan pidä rasva-jauhopohjasta piiraan alla, etenkään, jos täytteessäkin on rasvaisia komponentteja. Niinpä päätin soveltaa ja sävelsin edelliseltä päivältä jääneestä perunamuusista ja täysjyväjauhoista pohjan tähän piiraaseen.

Pohja:
4 dl perunamuusia
3-4 dl täysjyvävehnäjauhoja

Vaivataan sopivan napakaksi. Vähän isomman muusimäärän sekaan olisin voinut heittää vielä yhden kananmunan ja enemmän jauhoja sekaan, jolloin taikina olisi riittänyt koko pellilliselle.

Täytteenä oli tällä kertaa salamisuikaleita, suippopaprikaa, salottisipulia ja parsakaalta. Näin jälkeenpäin ajatellen tomaattikin olisi ollut hyvää. Ehkä ensi kerralla sitten. Sidosaineena oli kermaviili ja kananmuna. Juustoa en halunnut tällä kertaa käyttää, ettei täytteestä tulisi liian suolainen.

Täyte:
150g salamisuikaleita
1 pienehkö suippopaprika
1 salottisipuli
1 pieni parsakaali
1 prk kevytkermaviiliä
1 kananmuna
Pippurisekoitusta
Paprikajauhetta
Pizzamaustetta

Piirakka kypsyy uunissa 200 asteessa noin 35 minuutissa.

Muistutus vielä, että arvontaan ehtii edelleen osallistua

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Viikonloppu keväässä BH25/31

Kotiuduimme eilen Murusen kanssa pidennetyltä viikonloppureissulta Barcelonasta. Kevät oli Espanjassa reilusti pidemmällä kuin täällä kotopuolessa, joten vietimme viikonlopun varsin hurmaavassa säässä ulkoilusta nauttien. Moni pitää näin pienen lapsen kanssa matkustamista rankkana, mutta ainakin Murusen kanssa matkaaminen oli tällä kertaa oikein mukavaa.

Barcelonassa on hyvin huomioitu esteetön liikkuminen, joten vaunujen kanssa pääsi lähes joka paikkaan. Joustavuutta matkustaminen toki vaatii, lapsen kanssa ei viitsi jonottaa turistikohteisiin kymmeniä minuutteja, ja pysähdyksiä syömään ja vaihtamaan vaippaa joutuu tekemään ehkä hieman useammin kuin aikuisten kesken.

Tämä oli ensimmäinen matkani Barcelonaan, mutta se tuskin jäi viimeiseksi. Barcelonassa on jotain samaa kuin Pariisissa, mutta rennommalla otteella. Pariisi on yksi suosikkikaupungeistani maailmalla ja Barcelona lisättiin nyt samalle listalle. Hintatasokin oli kohtuullinen. Lämmin tapas-ateria juomineen maksoi noin 15€ hengeltä ja kahvikupin sai alle kahden euron. Ruoka on hyvää ja annokset suuria. Etenkin kalaruoat ja äyriäiset ovat herkullisia.

Tässä muutamia matkakuvia viikonlopulta.

 Goottilaista kaupunginosaa

 Sagrada Familia -kirkko

 Churroja ja kuumaa suklaata

 Tuoreita katkarapuja suoraan grillistä

Tapas-lautanen: perunoita, simpukoita, kroketteja, sardiineja, kanaa, sieniä, tortillaa, paprikoita...

Iloinen turisti keinumassa




Vielä ehtii osallistua arvontaan! BH24/31

Arvontahan löytyy siis ohjeineen täältä. Osallistumisaikaa on tämän kuun loppuun!


sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

25 lumihiutaletta BH23/31

Kirjoittelin jo aiemmin kuinka innostuin virkkaamaan lumihiutaleita. Nyt hiutaleita on valmistunut 25 kappaletta, jonka määrän arvelin riittävän Murusen huoneeseen verhoksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että vielä pitää virkata saman verran lisää. Aika olematon verho tällä määrällä tulee, vaikken toki kovin peittävää verhoa suunnitellutkaan tekeväni. Hommaa on siis vielä.

Hiutaleet syntyvät mukavan nopeasti, joten niitä on kiva virkata vaikkapa telkkarin ääressä. Olympialaisten aikaan hiutaleita tuli suorastaan liukuhihnalta. En ole mikään penkkiurheilija, mutta olympialaisten aikaan saatan urheilulähetyksiä seurata ellei parempaa tekemistä ole. Kirjan piirroskuvat kustakin hiutaleesta ovat hyvät, mutta sanallisissa ohjeissa on paljon pikkuvirheitä. Tarkkana saa siis olla ja tarkistaa kuvasta, onko sanallinen ohje tosiaan oikein. Itsekin jouduin muutaman kerran purkamaan, kun en malttanut verrata ohjetta ja kuvaa keskenään. Joka tapauksessa, olen edelleen tosi tykästynyt tähän kirjaan.