Tietoja minusta

Aloitteleva kotirouva on 38-vuotias äitiyslomalainen. Kotonani häärää 05/13 syntynyt esikoinen Murunen, 03/15 syntynyt kuopus Tirpana, Darling Husband sekä kaksi nelijalkaista lasta. Blogini painopiste on ollut käsityö- ja askartelujutuissa, viime aikoina pääasiassa ompeluaiheissa.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Työvoitto


Tämä ulkoilupukuprojekti vei aikaa paljon enemmän kuin etukäteen osasin arvioida. Ehdin hetken jo pelätä, että käyttäjä ehtii kasvaa puvusta ulos ennenkuin se on valmis.

Mutkia matkaan tuli useassa käänteessä, ensin saumausteippi loppui kesken kriittisen vaiheen ja keskeytti projektin muutamaksi päiväksi. Hihojen istutus aiheutti myös harmaita hiuksia. En tiedä oliko kaavassa virhe, mutta hiha ei tuntunut asettuvan millään siististi aukkoonsa. Viimein, kun olin saanut takin nappeja vaille valmiiksi, sovitimme ensimmäisen kerran sillä tuloksella, ettei takki mennyt päälle. Tässä vaiheessa olin jo valmis heittämään koko tekeleen lepikkoon. Onneksi en heittänyt!


Ehdin miettiä jo jos jonkinlaista korjausta. Tilannettahan ei helpottanut yhtään se, että olin jo ehtinyt teipata päällikankaan saumat. Onneksi päätin sovittaa takkia vielä kerran ennen kuin aloin korjaamaan. Tällä kertaa sovitimme ilman paitaa paljaalle iholle ja sehän sopi kuin valettu! Vika siis oli luistamattomassa vuorikankaassa ja ongelma ratkesi vaihtamalla hihojen puuvillavuori liukkaaseen vuorisilkkiin. Jätin puuvillavuoren kuitenkin hihansuihin, koska takkia on tarkoitus pitää hihat käännettynä. Hihoista jääneestä palasesta sain myös housujen lahkeensuihin kivat käänteet. Toki housujenkin kanssa tein sellaisen pikku mokan, että ompelin vahingossa kaksi samaa lahjetta vuorikankaasta - kankaan oikea ja nurja puoli kun olivat hyvin samannäköisiä. Ratkoja siis sai vähän turhankin paljon kyytiä tämän puvun kanssa.


Loppujen lopuksi olen kohtuullisen tyytyväinen aikaansaannokseeni. Joskin Darling Husbandin kanssa teimme periaatepäätöksen, että jatkossa Murusen ulkoiluvaatteet hankitaan valmiina.


Ulkoilukangas on vanhoja varastojani, hankittu alunperin karvaisten perheenjäsenten toppahaalareita varten, pinkki koirakangas spoonflower.com:sta, koristenauha ja liukas vuorikangas löytöjä Facebookin kangashamstereista, napit ja heijastinkangas Eurokankaasta. Vaikka yleensä pidänkin mieluummin sukupuolineutraaleista värivalinnoista lasten vaatteissa, on pakko myöntää, että on tämä vaaleanpunainenkin vaan aika söpö.

2 kommenttia:

  1. no kyllä tämän kanssa on ehdottomasti kannattanu hiukan tapella ja harmitella.
    TOSI hieno!!!

    VastaaPoista
  2. Kylläpä on upea ja taidokkaasti ommeltu. Kyllä nyt pikkuisen kelpaa kulkea uusissa vaatteissa.

    VastaaPoista